Meemit ja internetilmiöt

Richard Dawkins lanseerasi teoksessaan The Shelfish Gene (1976) käsitteen meemi, joka on geenien kulttuurinen vastine.Siihen kuuluvat jonkin kulttuurin sisällä kulkevat yhteiset ideat, arvot ja elementit, esimerkiksi perinteet, symbolit, riitit, rituaalit, eleet jne.

Aikojen kuluessa nämä eteenpäin kopioituvat, välittyvät ja jalostuvat meemit muuttavat muotoaan ja saavat vaikutteita muista kulttuureista ja niiden eri ilmiöistä. Esimerkiksi monet arkipäiväisiin tapahtumiin liittyvät meemit, kuten pukeutumis- ja käyttäytymiskoodit ovat muuttuneet entisistä ajoista.

Niin kuin musiikissa on remiksattu aiemmin julkaistuja kappaleita eri musiikkityylistä toiseen, nykyään uudelleenmuokkausta voidaan tehdä digitaalisesti aiempaa monipuolisemmin erilaisille mediateksteille ja taideteoksille. Myös meemi-käsite on laajentunut entisestään internetin aikakaudella.

Internetilmiöt

Nykyään on tavallista, että massamedian välityksellä erilaiset ilmiöt, tapahtumat, huhut ja uutiset leviävät nopeasti hyvinkin laajasti. Sosiaalisen median myötä erilaisten kömmähdysten, hupivideoiden ja muiden leviäminen on jakamisen helppouden takia valtavaa.

Jotkut meemit ovat kuin klassikoita, ja osa unohtuu nopeasti. Kuka enää muistaakaan miestä, joka oli ottanut vuosikymmeniä omakuvia ja tehnyt siitä videon Youtubeen. Toisinaan jokin hokema, kuten Arnord Schwarzeneggerin "I'll be back" Terminaattori I:ssä tuli näyttelijä-kuvernöörin sloganiksi, jota hän käytti mielellään myös poliittisilla areenoilla. Suomessa Kola-Ollin tuskainen hokema "Ei pysty, on niin hapokasta" seuraa "ennätysmiestä" varmaan lopun ikää. Jotkut hittivideot PSY:n Gangnam tyle -muunnelmineen yltävät yhteensä miljardeihin katselukertohinYoutubessa.

Usein internet-meemeille on yhteistä eri mediaformaattien yhdistely ja manipulointi. Kuvia voidaan muokata ja niihin lisätä eri alakulttuurien piirteitä. Tavallista on myös, että käytetään tyylikeinoina ironiaa ja kohdetta saatetaan parodioida. Tarvitaankin kulttuurista lukutaitoa, jotta viestin vastaanottaja tunnistaa käytettyjä tyylikeinoja, esimerkiksi sarkasmin. Poliittisiin meemeihin yleensä lisätään kuvan kohteen ideologiaan, sitaatteihin tai tekemisiin liittyvää sisältöä.

Meemejä käytetään toistuvasti eri yhteyksissä, esim. mainoksissa, iskulauseissa, animaatioissa, peleissä, kuvissa, musiikissa, ja Seppo Rädyn tai Tuntemattoman sotilaan roolihahmojen sanomiset voivat saada uuden elämän eri tekstiyhteyksissä ja aivan eri konteksteissa.

Wikipediassa on lukematon määrä erilaisia meemikategorioita, kuten viraalivideoita, joiden tehtävä on usein hauskuttaa, ja niitä jaetaankin runsaasti. Myös suomalainen Sara Forsberg ponnahti nettijulkkikseksi Youtube-videoillaan. Hänet löytää Wikipedian Internet memes -kategoriasta. Ks. myös Ryan Goslingin muromeemi ja artikkeli Nyt-lehdessä.