Ota yhteyttä | Blogi | Twitter | Netvibes | Scoop.it | Käyttöehdot
ÄI1 | ÄI2 | ÄI3 | ÄI4 | ÄI5 | ÄI6 | ÄI7 | ÄI8 | ÄI9 | ÄI10 | ÄI11 | ÄI12 |
AT4 | AT9
Esseekoe | Tekstitaidon koe | Vanhat kokeet | Pistemäärät
YO-korotuskuulustelu | ÄI1 | ÄI2 | ÄI3 | ÄI4 | ÄI5 | ÄI6 | ÄI7 | ÄI8 | ÄI9 | ÄI10 | ÄI11 | ÄI12 |
Impressio | Kirjallisuusessee | Kirjavertailu | Kirjaraportti | Lukupäiväkirja | Kirjallisuusessee |

Argumentointivirheitä L – S

Maaginen ajattelu

Todisteet tai perustelu eivät liity kausaalisuuteen tai korrelaatioon. Yleensä siihen liittyy taikausko, tai että jotkut asiat tai tapahtumat aiheuttavat tietynlaisia seurauksia.

– Uskon rukouksen voimaan. Viime viikollakin vippasin Jereltä pari hunttia ja ostin koko summalla Ässä-arpoja. Ensin rukoilin puoli tuntia, että voittaisin, jotta saan velkani maksettua. Varmaan joku jumala kuuli rukoukseni, ja pääsinkin 40 euroa plussan puolelle. Ensi viikolla rukoilen vielä enemmän ja saan varmaan enemmän rahaa.

– Missä mun pelisukat on?
– Ne on puhtaana kaapissa, missä muutkin lätkäkamat ovat.
– Voi jumalauta! Mähän olen sanonut sen ties montako kertaa, että sukkia ei pestä kuin kerran kuussa. Viime kausi meni ihan piloille, kun saatiin uudet sukat, ja sä pesit ne joka matsin jälkeen.

Maalitolpan siirto

Kyseessä on sama asia, millaisia toisinaan nähdään jääkiekko-ottelussakin. Ilmiselvää maalia ei hyväksytä, kun puolustaja siirtää maalin paikaltaan, juuri ennen kuin kiekko livahtaa sisään. Toisinaan vaaditaan vahvempaa väitettä, jotta X voidaan hyväksyä.

Toisessa versiossa väitettä puolustetaan tai sitä vastaan hyökätään muokatulla väitteellä niin kuin se olisi alkuperäinen väite. Rimaa ikään kuin nostetaan kohta kohdalta.

  1. Väitettä X vastaan esitetään todiste Y.
  2. Ilman kunnollisia perustetta vaaditaan esitettäväksi todiste Z.
  3. Todiste Y hylätään.

 – Katsotaanpas tätä CV:tä. Osaat siis sujuvasti tekstinkäsittelytaitoja yleisemmillä sovelluksilla? Näitä tarvitaan tässä sihteerin työssä.
– Kyllä joo, olen suorittanut MCSA Office 365 sertifikaatin viime syksynä.
– Hienoa, meillä on eri toimipisteissä myös muita vaihtoehtoja. Ovatko Applen ja Chromen vastaavat tuoteperheet tuttuja?
– On ne sillai, mutta en ole tarvinnut niitä vielä tähän mennessä työkäytössä, kun tuo Office...
– Selvä juttu. Entä sitten edellä mainittujen mobiilisovellukset ja Qt Creator.
– No, lähinnä kokeiluasteella, mutta tuosta viimeisestä en ole kuullutkaan.
– Asia selvä. Kiitos. Palaamme asiaan muutaman viikon kuluttua.

TAI

  1. Väitteeseen X on vastattu riittävällä tavalla.
  2. Siihen liittyvää väitettä Y on nostettu ja siihen vastattu riittävällä tavalla.
  3. Siihen liittyvää väitettä Z...

– Tänään biologian tunnilla on aiheena Darwinin evoluutioteoria.
– Opettaja, minä en siihen usko ollenkaan. Onko siitä muka todisteita?
– Hyvä kysymys Lauri! Katsokaa kirjan sivulta 44., jossa on Pretanodon-lentoliskon fossiili...
– Niin niin, tarkoitin siis, ettei ole mitään todisteita, että toi lentolisko olisi ollut nykyisten lintujen esi-isä.

– THL:n Mia Kontio arvioi, että Suomessa mRNA-rokotustaso (70%) voisi olla hyvä, jos koko aikuisväestö on piikitetty kahdesti (2.6.2021).
– Pääministeri Sanna Marinin mukaan koronarajoitukset voidaan poistaa, kun Suomi saavuttaa yli 80% rokotuskattavuuden (6.9.2021).
– Ministeri Krista Kiuru muistuttaa, ettei 80%:n kattavuus riitä yhteiskunnan pitämiseen auki, ja Sanna Marin totesi, että tavoite on 90%:n rokotuskattavuus 30.10.2021).
– Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan tartuntojen pysäyttämiseen ei riitä edes 100%:n rokotuskattavuus (31.10.2021).

Martyria

Argumentointivirhe perustuu siihen, että vedotaan vain omiin kokemuksiin, ja siksi vasta-argumentit torjutaan. Toisinaan marttyyriuteen liittyy uhriutuminen ja omaan kärsimykseen vetoaminen.

  1. A esittää väitteen X perustelemalla vain omin kokemuksin.
  2. Siispä X on tosi.

– Ottaisimme tänä vuonna kokeiluun Deltasoftin uuden kieltenohjelman?
– Ei kun jatketaan vaan Beetasoftilla, kun se on ollut minun tietokoneessa jo viisitoista vuotta.
– Emmekö kuitenkin kokeilisi...
– Kokeiltu on. Se on niin vaikea käyttää, kun en minäkään sitä oppinut, niin turha kuvitella, että oppilaatkaan sitä osaisi käyttää.
– Niin, mutta kun Windowsin XP:tä ei ole enää kuin alakerran ATK-luokan varastossa ja sinulla.
– Saa ne koneet sieltä haettu. Ei minulla ole aikaa opetella uusia ohjelmia ja niitä käyttösysteemejä. On tässä omasta jaksamisestakin kyse.

 

Moralismi

Peruslähtökohta moralismissa on se, että asiat ja ilmiöt nähdään sellaisina kuin niiden pitäisi olla eikä tosiasiallisina. Yleensä vedotaan joihinkin ismeihin ja ideologioihin, ja tätä käytetään varsinkin muiden toiminnan ja mielipiteiden tuomitsemiseen.

  1. Väitetään, että X:n pitäisi olla väärin.
  2. Siksi X on väärin.

– Kyllä meidän perheessä muidenkin pitäisi siirtyä vegaaniruokavalioon kuin minun!
– Miksi ihmeessä?
– Sitä vaan, että millä oikeudella me riistetään alistetaan lehmiä ja sikojakin?
– Ainahan niin on tehty.
– Joo joo, mut ei ihminen tarvitse lihaa elääkseen. Proteiiniakin saa...
– Älä jaksa!

– Se on kyllä hyvä, että noita rasistisia järjestöjä ollaan oikein lailla kieltämässä.
– Minkä takia ne pitää kieltää?
– Kysytkin vielä?! Kaikki rasismihan pitää saada kitkettyä tästä maasta. Meidän tulisi pystyä elämään kaikkien kanssa tasa-arvoisesti ja tasaveroisesti tässä maassa ja koko maailmassa, että siksi!

Muihin vetoaminen

Vedotaan siihen että muut tai suuri enemmistö on oikeassa.

Sinun pitää käyttää työpaikalla kravattia ja pikkutakkia, sillä kaikki muutkin käyttävät.

DNA:n matkapuhelinliittymä on Suomen suurin ja paras. Senhän todistaa jo yli miljoona käyttäjää.

Mustavalkoajattelu

Kaikki nähdään kaksijakoisesti, ja se on dikotomista joko tai -ajattelua. Perustelutavassa ei nähdä kolmatta tai mitään muutakaan vaihtoehtoa esitettyjen lisäksi.

  1. Joko X tai Y.
  2. Ei Y.
  3. Siksi X on tosi.

– Oletko sosialisti vai oikeistolainen?
– En tosiaankaan, entä oletko itse fasisti vai kommari?
– Jaa-a, osaan minäkin: kannatatko demokratiaa vai diktatuuria?
– En kumpaakaan. Oletko itse ateisti vai uskovainen?

– Me tarvitaan nyt uusi joukkueenjohtaja Maikun tilalle, mieluummin mies tällä kertaa.
– Olen samaa mieltä, Maikku suhtautui kaikkeen liian tunteella naisten tapaan, ja se meni överiksi. Nyt tarvitaan tähän enemmän järkeä.
– Ehdotan Anteroa.
– Kannatettu. Mitä sinä teitkään työksesi?
– No, olen ihan perusinsinööri.
– Hienoa! Pitääkö äänestää...no tämä selvä. Valitaan Antero.

– Kiva, että pääsitte tulemaan tähän kolmikantakeskusteluun. Voitaisiin aloittaa tällä samalla kyselyllä, jonka tein Ainolle.
– Aloitetaan vaan.
– Hyvä juttu, valitsette sitten vain jommankumman. Onko Aino äidin mielestä hyväkäytöksinen vai toiset huomioon ottava?
– Hyväkäytöksinen.
– Enemmän hyväkäytöksinen vai utelias?
– Edelleen hyväkäytöksinen.
– Kunnioittaako lapsi vanhempiaan vai onko hän enemmänkin itsenäinen?
– Vieläkin hyväkäytöksinen, kunnioittaa vanhempiaan ja osaa olla itsenäinen. Mitä ihmeen vastakohtia nämä nyt on?!
– Hyvä kysymys, eivät olekaan. Tällä kartoitamme taipumuksia kouluväkivaltaan, kuriin, äärinationalismiin...
Minority reportti loppui tähän. Tule Aino, nyt lähdettiin!

Naiivi realismi

Ihmisillä on tapana uskoa, että heidän oma käsityksensä maailmasta, sen erilaisista ilmiöistä ja tapahtumista on oikea. Sitä pidetään todenmukaisena, vaikka se perustuisikin toisen käden tietoihin, esim. kuulopuheisiin tai uutispropagandaan. Muita ihmisiä, jotka eivät ymmärräkään sitä itsemme tavoin, pidetään tietämättöminä, typerinä ja yksinkertaisina, jopa pahoina, kun eivät jaakaan kokemaamme "objektiivista totuutta".

– Lähdetäänkö huomenna moottoripyöräajelulle?
– Taidan jättää sen väliin, koska on tulossa planeetan kovin myrsky.
– Et kai usko, että täällä olisi kovemmat puhurit kuin jossain Floridassa hurrikaanialueilla? Siis, sehän on oli vain sääennustus, eikä se voi pitää millään paikkansa!
– Sehän nähdään. Taidan pysyä sisällä silti koko päivän.

Narratiivinen harha

Sovitetaan tarina tai henkilö keinotekoisesti ja tarkoitushakuisesti toisiinsa kytkeytyviin tai kytkeytymättömiin tapahtumiin tai asioihin.

– Jos olisin yhdysvaltalainen, en äänestäisi ikinä Trumpia!
– No, mitä pahaa se nyt on tehnyt?
– Kato nyt tätä Youtube-videota. Se menee lyömään Mulliganin kahteen kertaan avauksessa.
– Miten voikin olla noin epärehellinen tyyppi!

Naturalistinen virhepäätelmä

Päätellään vallitsevasta olotilasta, että asioiden tulisi olla niin. Samoin voidaan vedota yleiseen käytäntöön, jonkin asian hyväksymiseksi. Ks myös perinteisiin vetoaminen.

  1. Enemmistö tekee X:ää.
  2. Siksi X on oikein.

– Hiljennä nyt vauhtia, ajat ylinopeutta!
– En aja sen kovempaa kuin muutkaan tässä jonossa, joten voin ajaa ihan hyvin samaa nopeutta.

– Laittakaa nyt jooko, kännykät pois, kun ollaan ravintolassa syömässä. Tuommoinen ei kuulu hyviin tapoihin.
– Miten niin muka? Miksi sun täytyy iskä aina urputtaa? Kato nyt noita muita.
– Mitä tarkoitat?
– Tarkoitan sitä vaan, että ainoastaan tolla mummolla ja papparaisella tuolla pöydässä ikkunan vieressä ei oo mitään kännyy. Kaikilla muilla on puhelin pöydällä tai ne näprää niitä. Kato totakin pariskuntaa naapuripöydässä. Nainen kuvaa ja mies on netissä. Sit siinä takana yks pentu pelaa vaan tabletilla.
– Ei kuulu hyviin tapoihin laiminlyödä pöytäkeskustelua chattailemalla jatkuvasti ulkopuolisten kanssa.
– Väitäksä muka, että noi muut on väärässä ja sinä oikeassa?
– Sinäpä sen sanoit!

Nirvanavirhepäätelmä

Verrataan todellista väitettä idealisoituun tai epärealistiseen tai hyökätään sitä vastaan, koska se on epätäydellinen.

– Tiedätkö mikä on elämän tarkoitus?
– Mitä väliä sillä on? Me kuolemme kuitenkin.

Miksi käyttäisin turvavöitä autossa? Niistä huolimatta tai jopa niiden takia ihmisiä kuolee kolareissa.

– Nää alkolukot ja rattijuoppouden vastaiset kampanjat on ihan tyhmiä ja tehottomia.
– Eikä ole.
– Varmaan on. Saa siitä, minkä rangaistuksen vaan, niin silti ihmiset voi ajaa kännissä tai pilvessä. Jos sitten autossa on alkolukko, ne voi silti napata huumeita ja ajaa tosta vaan.

Näennäisyhteys

Tulkitaan jokin toiminta (tai symboli) tosiasialliseksi vailla riittäviä perusteita. Jonkun toisen nimittely voi olla vain kiusaamista. Kun kyse on erirotuisesta ja -eri-ikäisestä, sanotaankin helposti, että puhuja on sitten ikärasisti.

  1. A tekee X:ää tai sanoo X:n.
  2. X voidaan liittää jotenkin Y:hyn
  3. Siispä A:n täytyy olla Z.

– Ne on ihan palturia, kun joku väitti, että tavaratalon johtaja olisi sovinisti.
– Miten niin?
– Kävin eilen marketissa, ja kaikki kassat yhtä lukuun ottamatta oli kaikki naisia.

– Tiesitkö muuten, että toi meidän uusi naapuri on täysi rasisti?
– Mistä niin olet päätellyt?
– Se oli antanut virpojille niitä, kun ennen sanottiin neekerisuukoiksi. Sit kahdelle muslimitytölle se oli antanut just leivottua pullaa.
– Ei kai tommonen tee kenestäkään rasistia.
– Kyllä tekee, kun kerran Aminalla on keliakia.

Olkiukko

Vääristellään väitettä tai pannaan sanoja suuhun. Alkuperäinen väite korvataan omalla väitteellä, jota vastaan hyökätään. Tahallisella väärinymmärtämisellä saadaan vastustajan näkökanta näyttämään väärältä tai naurettavalta.

– Uskotko, että Jumala on olemassa?
– En, olen ateisti.
– Väitätkö siis muka, että olemme täällä sattumalta?
– Sinä sanoit niin. Minä sanoin, että en usko Jumalaan, enkä myös muihin jumaliin.

”Tällä kertaa vaikuttaa siltä, että sarjamurhaaja on aivan omassa luokassaan”, totesi profiloija
”Tarkoitat siis, että hän on liian fiksu meille”, vastasi komisario Rodriguez.
”En sanonut niin, mutta saatat olla oikeassa väitteessäsi”, jatkoi oikeuspsykologi.

Ks. myös muunnelmat ontto ja heikko mies -argumentointivirheet.
Myös presidentti Niinistön puhe eduskunnan istuntokauden avajaisissa (3.2.20016) herätti paljon intohimoja ja sai aikaan olkiukkoja. Pressa joutui myös kommentoimaan vääristelyjä. (mtv.fi 9.2.2016)

Paras ratkaisu

Virhepäätelmä on samantapainen kuin nirvanapäätelmäkin tai puolitotuus. Tässä yhdistyy yleensä tietämättömyys, vasta-argumenttien kiistäminen tai mitätöinti.

  1. A esittää hypoteesin X, ja Y on tiedonkeruuta.
  2. A poimii Y:stä (vinoutuneita) argumentteja, jotka tukevat parhaiten X:ää.
  3. Siksi X on tosi.

– Näin koulun tvt-vastaavana voisin sanoa, että jatkettaneen vain Moodlella niin kuin on tehty tähänkin saakka. Minulla ja meillä on siitä jo kohta kymmenen vuoden kokemus. Se vaikuttaa parhaalta ratkaisulta verrattuna noihin muihin alustoihin...
– On Google Classroomissa, Peda.netissä ja OnEdussa parempia ominaisuuksia, sillä...
– Onhan noita vaikka kuinka, mutta tästä meillä on eniten kokemusta, oppilaskyselykin tukee pitäytymistä Moodlessa, ja on turha sekoittaa...
– Miten ne voi äänestää jostain, mistä ne ei tiedä mitään?!

Pelkoon vetoaminen

Yleensä liioitellaan ongelmia ja vedotaan siihen, että premisseistä seuraa tiettyjä asioita. Tavallista on kalteva pinta sekä liioiteltu kausaalisuus.

Jos Perussuomalaiset lähtisivät hallituksesta, sama meno jatkuisi niin kuin ennenkin. Kreikan vastuut kasvaisivat sietämättömiksi, ja se olisi Suomen loppu.

Peluri

Uskotaan todennäköisyyteen ja sen kääntävän huonon tuurin hyväksi. Pitkän tappioputken jälkeenhän on kaiken todennäköisyyden mukaan tultava voittojakin.

– Joko ostit Talvivaaran osakkeita?
– Kyllä vain, ne ovat huipuista laskeneet jo puoleen. Kyllä tämän laivan kurssi vielä oikenee.

– Joko olet tankannut lisää?
– Olen entistä enemmän. Olen saanut keskihintaa mukavasti alennettu, kun aloin ostot 50 sentistä, ja viimeisin kauppa oli kuudella sentillä. Kyllä se kaiken järjen mukaan kääntyy. Mikä tulee alas, sen täytyy nousta ylöskin.

– Hei, älä pistä pelimerkkejä nollaan, se tuli just pari kierrosta sitten.
– Hyvä kun sanoit.

– No, miksi ihmeessä sä pelaat noin isoilla panoksilla koko ajan kolmosta.
– Se ei ole tullut ainakaan tuntiin, et kyllä sen kuulan pakko pompata kolmoselle ihan pian.
– ?!

Perinteisiin vetoaminen

Tämä argumentointivirhe on paras keino tyrehdyttää kehitys ja uudistukset. Usein se liittyy kulttuurisiin toimintatapoihin, aatteellisuuteen ja työskentelytapoihin.

  1. Olemme tehneet pitkään X:n tavoin.
  2. Siksi jatkamme tulevaisuudessa X:n tavoin.
  3. Aiemmin on oltu oikeassa, ja siksi X on tosi.

– Hei, olen Minna Virtanen ja soittelen siitä sahan koneenhoitajan paikasta. Minulla on työkokem...
– Hä, Peurasen saha, Koistinen, ei...ei se homma naisille sovi, kun perinteisesti miehet siinä on ollut, raskastakin on.
– Olen kyllä ollut sahalla ennenkin ja olen Suomen mestari painonnostossa, ammattikoulussa kävin...
– Et tainnut uskoa, ettei se ole mitään ämmien hommaa. Kiitos kuulemiin.

– Puheenjohtaja, voisimmeko harkita, että luovutaan kokonaan koeviikosta. Jos joku haluaa kokeita pitää, niin ne voi olla tavallisillakin tunneilla.
– ”Jos joku haluaa pitää”, sanoit. Totta kai kokeita pidetään. Kurssikokeet on jokaisen kurssin päätteeksi. Se on ollut niin kauan kuin muistan. Kokeestahan se kurssin arvosana tulee. Kokeita on ollut niin kauan kuin ollut lukiokin, eikä niistä luovuta nytkään eikä tulevaisuudessa. Onko joku Pentin kanssa samaa mieltä?...ei näytä olevan, joten sinä olet noine älyttömine ehdotuksinesi taas väärässä.

Poliittinen korrektius

Poliittiseen korrektiuteen kuuluu häivyttää kaikki ilmaukset ja sananvalinnat, joilla voidaan luoda eriarvoisuutta eri ihmisryhmien välille. Tämä koskee mm. ammatteja, sukupuolta, rotua, uskontoja, uskomuksia, ideologioita jne.

  1. A esittää väitteen X.
  2. X on poliittisesti epäkorrekti.
  3. X on siis epätosi.

En ymmärrä, miksi lentokentällä turvatarkastuksesta syynätään noita nuoria muslimimiehiä niin perusteellisesti. Yhtä hyvin kuka tahansa valkoinen pikkupoika tai -tyttö voi räjäyttää koneen taivaan tuuliin.

– Luin eilen lehdestä, että kaksi somalia oli raiskannut alaikäisen tytön Turussa.
– Älä usko tuollaisiin rasistisiin uutisiin. Yhtä hyvin ne raiskaajat olisivat voineet olla keitä tahansa, esimerkiksi ruotsia puhuva von-alkuinen kymmenvuotias pojannaskali tai vuotta vanhempi rovastin uskovainen poika.

Psykologisointi

Päättelyvirhe perustuu heikkoon analogiaan, jonka mukaan henkilö A olettaa B:n suhtautuvan, toimivan tai ajattelevan samalla tavalla kuin hän esittämättä kunnon perusteluja. Niin kuin useimmilla psykologeillakin on tietynlainen mielikuva siitä, millainen hänen mielestään on oikeanlainen käyttäytymis- tai toimintapa joissakin tilanteissa, samoin muutkin ajattelevat, että toinen on samankaltainen kuin hän ja että toinen jakaa samat arvot, uskomukset, taidot jne.

  1. A:lla on tietynlaiset uskomukset, tiedot, taidot, toimintatavat, arvot jne.
  2. Siksi B:lläkin täytyy olla.

– Mitä sä siellä puuskutat, ala tulla jo!
– Mä olen ihan poikki. Emmä jaksa samaa vauhtia juosta.
– Otat vaan pidempiä askelia, niin pysyt mukana.

– Menikö ilta sun mielestä nappiin?
– Olen pahoillani, jos se paikka ei ollutkaan sinun mielestä romanttinen, vaikka itse ajattelin niin.
– Tilasit sitten vielä haudutettua kuhaa, vaikka olen vegaani.
– Se on vaan mun mielestä niin hyvää, että ajattelin sen sinullekin maistuvan. Mutta eniten minua harmittaa se elokuvavalinta. Ne Men In Blackit on niin hauskoja, etten olisi sinun arvannut olevan pitämättä niistä, sori...
– Älä välitä, joskus me vaan nauretaan tälle, kun muistellaan, et sillon alkuaikoina ei vielä tunnettu kunnolla ja sit sattu tällaista kaikenlaista hassua.

– Jarmo hei, tämä on jo toinen palaveri tästä, joten yritetään uudestaan. Kun sä olet uusi sijainen meillä on ollut tapa, että ne osallistuvat ensi alkuun enemmän tähän ysiluokkalaisille järjestettyyn tukiopetukseen. Varmaan fiksuna miehenä ymmärrät. Siitä on hyviä kokemuksia, ja...
– Eli te siis oletatte edelleen, että annan ilmaiseksi tukiopetusta, kun te muutkin annatte.
– Se on kyllä tärkeetä, että meillä kaikilla matikanopettajilla olisi samat arvot, ja se olisi moraalisesti väärin, jos et tee mitä me muut ollaan tehty tän asian eteen.
– Näytä virkaehtosopimuksesta, että se kuuluisi minullekin.
– Ei sitä siellä tietenkään ole, mutta perinteet velvoittavat.
– Ei kylläkään minua.
– Miks tän pitää mennä näin? Näistä olisi paljon helpompi neuvotella, jos et olisi noin jääräpäinen. Sinun yhteistyötaidoissa on niin paljon parantamisen varaa, ja asenne ei todellakaan ole rakentava – kaukana siitä.
– Varmaan yhtä kaukana kuin sun perustelutaidotkin.

Puolitotuus

Tavallista on, että käytetään vain epätäydellisiä tai yksipuolisia perusteluita ja vasta-argumentit sivuutetaan, samoin on usein laita taustaoletusten ja premissien kanssa.

  1. A esittää perustelun X, joka tukee väitettä.
  2. A ei esitä perustelua Y, joka ei tue väitettä.
  3. Siksi A esittää vain väitteen X ja mahdolliset vastaväitteet sivuutetaan.

– Valtakunnallinen KiVa-kampanja on loppumassa. Onko ehdotusta MUKAVA-kampanjalle valtakunnallisesti tunnettua keulakuvaa. Urheilullisuus ja perhearvot ovat tärkeitä.
– Minulla on: Matti Nykänen. Laitan tästä kiertämään kaksi leikekirjaa. Toisessa on nuori Nykänen iloisena urheilusankarina. Toisessa taasen on Matti eri vaimojen kanssa: Mervi, Pia, Sari...hänellähän on näistä perhearvoista paljon enemmän kokemusta kuin tavallisella miehellä, joka on vain kerran tai kaksi naimisissa.
– Tämähän näyttää todella hyvältä: iloinen nuorimies mitalit kaulassa, ja niin ihania perheidyllejä noissa naistenlehdissä ja Seiskassa. Tarvitaanko äänestystä? Eikö? Asia päätetty.

 

– Tällä tunnilla meillä on aiheena historiallisia hirmuhallitsijoita, ja aloitetaan Josef Stalinista.
– Höpö, höpö. Stalin oli suuri johtaja ja kuuluisa siitä, että hän oli lapsirakas. Katso vaikka tätä kuvaa. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja hae netistä lisää kuvia, jos et usko.

Päämäärä pyhittää keinot

Toisinaan lopputulokseen tai päämääriin päästään laittomin, muutoin vilpillisin tai tuomittavin keinoin, mikä kaikki annetaan anteeksi. Toiminta on hyväksyttävää, sillä siitä saatava hyöty enemmän kuin kompensoi epärehellisen menettelyn: siksi se voidaan kuitenkin hyväksyä. Katsotaanpa vielä sormien läpi tai painetaan villaisella, kuuluu usein selitys.

  1. A käyttää Y:tä (petosta tms.) ja siitä seuraa X.
  2. X  oikein, sillä seuraavat ehdot täyttyvät:

– Mitä mieltä olet näistä varapääministeriin kohdistuvista korruptiosyytteistä?
– Mä en tiedä, mikä tätä maata oikein vaivaa! Eikö kansa tosiaan tiedä, että se kaivos tuo sadoille työtä ja että hyödyt on moninkertaiset…
– Siis, sun mielestä on varmaan ihan oikein, että sen sukulaiset saa miljoonia, kun ministeri jakaa niitten firmoille rahaa, eikä jäävää itseään päätöksistä. Laakajärvikin on ihan piloilla…
– Hyödyt on silti paljon suuremmat. Sä et näytä tajuavan isoa kuvaa yhtään! Tää on kateellisten maa, ja me ollaan kaikki menossa konkurssiin tätä menoa.
– ?!

Rajanveto

Usein on hankalaa määritellä kahden ääripään välillä, milloin väite on tosi. Voiko esimerkiksi kutsua parraksi iltapäivällä pientä sänkeä, vaikka leuka on ajettu aamulla? Onko leipä tummaa, jos siinä on 20% ruista ja loput muita viljoja?

  1. X ja Y ovat ääripäitä
  2. Koska selkeä raja puuttuu X:n ja Y:n välillä, niillä ei ole eroa.

– Moi, ootko käynyt täällä kauan bodaamassa, kun en ole nähnyt sua aiemmin?
– Tä, eiku vaan ihan kuntoilumielessä pari kolme kertaa viikossa käyn...
– Jos sä käyt kuntosalilla nostamassa painoja säännöllisesti, sä bodaat, vaikka oletkin ruipelo.
– No, stepperillä tulee enemmän oltu. Jos mä oon sun mielestä bodari, ni sä olet musta kalju.
– Haha, toi oli hyvä heitto. Tukkaa kyl on vähemmän ku rippikouluaikana, mutta mikään kalju oo. Pitää mennä...

Riitely

eli eristiikka tarkoittaa lähinnä kiistelyä, eikä väittelyssä tai argumentoinnissa pyritä totuuteen tai yhteisymmärrykseen. Tavoitteena on paremminkin pyrkiä voittamaan dialogin toinen osapuoli, yleensä keinoja kaihtamatta. Siihen voi kuulua yhtä hyvin toisen puheen päälle puhuminen, ärsyttäminen, poleeminen suggestio, toisin sanoen korotetaan ääntä ja puhutaan uhkaavaan sävyyn.

Sana on johdettu kreikkalaisesta Eris-jumalasta. Sittemmin eristikot-niminen filosofinen suuntaus pyrki kumoamaan mitkä tahansa argumentit omilla metodeillaan.

Ryhmän paine

Isommassa tai pienemmässä ryhmässä enemmistön kantaa pidetään usein oikeana ja hyväksyttävä. Vastaavasti vähemmistöön jäävien ideologiaa, väitteitä ja uskomuksia pidetään helposti väärinä, tuomittavina ja epätosina. Median vaikutus näiden asenteiden muokkaajina on hyvin keskeistä.

  1. Kaikilla on X tai kaikki tekevät X:ää.
  2. X on siksi oikein.

– Mitä sä kuuntelet Jarmo?
– Mul on täs soittolistas Rumaa...
– Vittu, mikä heebo, kuulkaa...
– Haha (kuorossa)
– Pistä soimaan Adi L Hasla, toi sun ole mitään rappia. Kuuntele tätä!
– Joo, kyl tää vaikuttaakin paremmalta.

– Miten usein kerkiät salille?
– Kutakuinkin kolmesta neljään kertaan...
– Entä Jarkko?
– En ole saanut sitä lähtemään, hyvä et kerran kuussa lähtee sauvakävelemään.
– Mikä sitä oikein vaivaa? Kaikkihan nykyään treenaa.

Sanahelinä

Itsestäänselvyyksien ja sisällöllisesti mitäänsanomattomien väitteiden suoltamista, kaunopuheista liirumlaarumia: sanojen asettamista peräkkäin selittämättä juuri mitään.

– Miksi annat noiden poikien riehua tuolla tavoin luokkaretkellä.
– No, antaa mennä vaan. Pojathan ovat vaan poikia.

Jokainen opetusryhmä on erilainen, ja niillä voi käyttää erilaisia menetelmiä. Jokaisessa on silti hyvät ja huonot puolensa, ja kaikissa keinoissa on niin uutta kuin vanhaakin. Opetustakaan ei kannata lähteä vain uudistamaan uudistamisen vuoksi ja lähteä keksimään pyörää yhä uudelleen.

Savusilli

Puhutaan esitetyn väitteen vierestä, kunnes alkuperäinen aihe tai väite unohdetaan. Tämä on ehkä yksi ärsyttävimmistä argumentointivirheistä, ja sitä voi tietoisesti käyttää keskustelun ohjaamiseen haluttuun suuntaan ja sivuuttaa epämiellyttävät asiat tai kirjoitetussa tekstissä harhauttaa lukijoita.

  1. A esittää väitteen X.
  2. B esittää väitteen Y vastaamatta X:ään.
  3. Luovutaan X:stä.

– Sainpa sinut kiinni senkin ääliö!
– Kiltti, kiltti, älkää soittako poliisille.
– Kaikki myymälävarkaudet ilmoitetaan poliisille.
– Isä tappaa minut, et tiedä kuinka...
– Kuka isäsi on?
– Se on komisario Nieminen.
– Ai, sinä olet Teuvon tytär.
– Teen ihan mitä vaan, ja korvaan kyllä kaiken.
– Sovitaan niin, että saat mennä pullopalautukseen saman tien. Taisto voi opastaa. Kun päivä päättyy, pysyt loitolla täältä.
– Mut mun kynnet...
– Saat valita joko tai!

– Tuo sinun lunttaamisen on moraalisesti väärin. Sain vain kasin, vaikka luin koko illan ja sinä sait vilpillä kympin.
– Määrittele moraali.
– Sehän on käsitys oikeasta ja väärästä.
– No, kuka niin on sanonut?

Sinä myös -perustelu

Vastataan hyökkäykseen hyökkäyksellä eikä oteta kantaa väitteeseen. Kuvitellaan, että kahdesta väärästä tulee yksi oikein. Vastaväite ei ole argumentti vaan argumentointivirhe. Keskustelun aihe muutetaan koskemaan toisen osapuolen ominaisuuksia alkuperäisen aiheen sijasta. Tavallisesti turvaudutaan ristiriitaan väitteen esittäjän oman toiminnan kanssa.

– Miksi et voisi paremmin huolehtia siisteydestä? Nytkin huoneesi on kuin sikolätti.
– Paraskin puhuja! Katso itse vaikka kuinka sekaisin tiskipöytäkin on, puhumattakaan varastosta, joka on ihan mullin mallin.

– Kyllä valitettavasti Kreikan lainan takaisinmaksuaikatauluja pitää venyttää, vaikka velkasummaa ei nostettaisikaan.
– Miksi käänsitte takkinne? Ennen vaaleja väititte, ettei Kreikalle lainata enää senttiäkään.

Seurauksiin vetoaminen

Argumentilla vedotaan lähinnä toiveisiin tai pelkoihin.

  1. Toivotaan tai pelätään, että X:stä seuraa Y.
  2. Siksi Y on tosi.

Kun äänestätte meitä, poistamme työttömyyden ja kevennämme veroja kaikilta.

Sinun pitää teettää abiturienteilla vähintään viisi ylioppilaskirjoitelmaa kurssilla, tai muuten he eivät pärjää päättökokeessa.

Sokea auktoriteettiusko

Auktoriteettiin tai auktoriteetteihin takertuminen liittyy usein ryhmän paineeseen ja siihen, että sen verukkeella kuvitellaan vapautuvan syyllistämiseltä. ”Tottelin vain määräyksiä”, on klassinen esimerkki, kun sotarikollisia tuomittiin Nurnbergin oikeudenkäynneissä toisen maailmansodan päätyttyä. Toisaalta sen perusteella voidaan sokeasti pitää joitakin asioita, uskomuksia, ideologioita jne. kiistämättöminä

  1. A väittää, että X on tosi.
  2. B ei voi väittää, että X on epätosi, koska A on esittänyt sen.
  3. X:n täytyy olla totta.

– Onks sulla Batterii?
– Ei mul oo mitään energiajuomaa.
– Käyksä hakeen mulle sitä kaupasta?
– Kyl muuten, mut ei mul oo yhtään rahaa.
– Mikä idiootti. Jos sä haluut hengata meidän kanssa, menet markettiin ja haet sitä.
– – – –
– Osaatko sanoa, miksi repustasi löytyi kuusi maksamatonta Monster- ja Battery-tölkkiä.
– Ei mun ollut tarkotus, mut Jami käski.
– Kuka Jami?
– Se poika, joka on tuol tuulikaapis kahden muun kanssa.
– Katotaas tosta ruudusta. Joo, ei siellä ole ketään. Poliisit tulee ihan kohta.

Sopulismi

Usein kuluttajat toimivat kuin tunturisopulit mainostajan tahdon mukaan ja menevät joukoittain ja kritiikittä valtavirran vietäväksi. Illuusio syntyy, kun kriittinen tai oma ajattelu puuttuu ja hypätään usein menestyneimpien tuotteiden imuun (bandwagon effect). Jättäytyminen ulkopuolelle ja ehkä marginaaliin saa yksilön näyttäytymään monesti poikkeavana ja muita huonompana.

– Lähen viikonlopuksi mökille, entä sinä?
– Ei ole mökkiä eikä vakituista kesänviettopaikkaa.
– Jaa, sä taidatkin kuulua vähemmistöön. On niitä kuivan maan mökkejäkin...
– Tarkoitus olisi ostaa, mut toistaiseksi ollaan vuokrattu. Katotaan sitten, kun asuntolainoja saadaan tarpeeksi lyhennettyä.

– Kyllä se uusin Bondi oli sitten hyvä, ja pidin myös Star Warsin Ancient Force Awakening -osasta XII.
– En oo vielä nähny kumpaakaan.
– Tä, James Bond -setti on kaikkien aikojen pisimpään tehty agenttisarja, ja Star Wars on parhaiten menestynyt scifisarja.
– Sun mielestä vai?
– Ei kai Bondia tehtäis enää, jos se olisi huono. Ei sitä menis kukaan katsomaan. Sama juttu Star Warsin kanssa: kaikki nuket ja muut kiinnostaa sukupolvesta toiseen, ja Disney tienaa miljardeja...
– ...kaikella krääsällä.
– Et sä nyt tajuu! Ei kai kaikki voi olla väärässä ympäri maailmaa!

– Mitä erikoista tossa sun uudessa kännykässä on?
– Kysytkö ihan tosissas? Tää prosessori on markkinoiden tehokkain. Jenkeissä tätä mallia on eniten myyty, todellinen high end -laite, kestävin, paras kamera, uusin...
– Niin kunnes ensi vuonna tulee uusi malli.
– Sit mä ostan sen tietty, sehän on nyt selvä.
– ?!

Stereotypia

Harhaluulon perusajatus on, että voimme luokitella ihmisiä, ilmiöitä, tapahtumia jne. siten, että ne ovat yleistyksiä koko ryhmästä.

  1. A:n mielestä kaikilla X:illä on ominaisuus Z.
  2. Y kuuluu joukkoon X.
  3. Siksi Y:llä on ominaisuus Z.

– Otatko punaviiniä pihvin kanssa? Nyt olis tämmöstä portviiniä, rubya.
– En taida, olutta mieluummin. En oikein pidä punaviineistä, kun ne on kaikki happamia.

– Mulle sattu hauska juttu, kun olin telkkarin nakudeittiohjelmassa.

– No kerro.
– Sähän tiedät, että mä tykkään blondeista, ja mä vaan valkkasin ruotsalaisen ja annoin tietokoneen hoitaa loput.
– No, kummonen se blondi oli?
– Ei se mikään blondi ollutkaan tai edes ruotsalainen, vaikka ruotsia se puhuikin. Se oli joku Nasrima Karsim tai jotain ja sen vanhemmat oli jostain Jordanistanista tai emmä tiä.

Subjektivismi

Virhepäätelmän perusajatus on, että väite koskee kaikkea muita kuin henkilöä itseään.

  1. Esitetään väite X.
  2. A väittää, että se voi pitää paikkansa muiden paitsi hänen kohdallaan.
  3. Siksi X on epätosi A:n suhteen.

– Sun pitäisi lopettaa tupakointi. Niin moni on sairastunu keuhkosyöpään.
– Älä unta nää. Ei se ole tullut tähänkään mennessä, vaikka olen polttanut jo 40 vuotta. Tuskin alan huomennakaan yskimään verta.

Subjektiivinen validointi

Kognitiiviseen harhaan perustuvia virhetulkintoja ja -päätelmiä argumenteista ja informaatiosta tehdään ylipäätään vain omista subjektiivisista lähtökohdista. Ne voivat esimerkiksi perustua johonkin ideologiaan tai katsomukseen. Yleensä vasta-argumentit kategorisesti kiistetään ja kelpuutetaan vain omaa argumenttia tukevia perusteluja. Omat argumentit suojataan tai käytetään muita huijauskeinoja.

– Uskotko kädestä ennustamiseen?
– Olen käynyt kyllä aiemminkin...
– No katsotaan, avioliiton viivoja on vasemmassa kädessä kaksi ja oikeassa kolme...ahaa, olet ollut nuorena vakavasti sairas?
– Kyllä vain, kolmetoistavuotiaana oli paha aivokuume. Tarkoittako toi, että eroan?
– Arvasin. Ei se sitä tarkoita, mutta kun sydämen viiva risteää pään viivan kanssa Jupiterin kukkulalla katkonaisesti, se merkitsee, että olet aloitteellinen...
– Ei se kuule sitä tarkoita. Mulle on sanottu ennen että...
– Voi, voi...en tiedä kuka on sanonut, mutta tästä ei ole epäilystäkään. Ei tästä voi edes kinata.

Suojaus

Argumentointivirhe oman väitteen suojaamisesta tulee silloin, kun vastaväitteitä ei kategorisesti hyväksytä. Toistetaan alkuperäistä tai hieman muunneltua väitettä ja sen nojalla kiistetään vasta-argumentit.

 

– On se kamalaa, kun meidän Aadan luokanvalvojaksi tuli tommonen rasisti.
– Tarkoitatko Eevaa. Ei se mikään rasisti oo...
– Älä yritä. Se on persujen kunnanvaltuutettu, ja se puhui megafoniin Rajat kiinni -mielenosoituksessa.
– Eivät Perussuomalaiset ole rasistinen puolue eikä ollut mielenosoituskaan.
– Älä viitti. Se oli jakanut James Hirvisaaren blogitekstin Facebookissa...
– Hahhah, et sen mukaan Eevakin on rasisti. No, miksi se sitten pitää afgaanilapsille kotitalouskerhoa tiistaisin koulun jälkeen?
– Et sinä saa mun päätä käännettyä, vaikka kuinka yrität. Taidat sinäkin olla rasisti, kun sitä ämmää puolustat.
– !?

– Mulla olis nyt sitten tähän kokoukseen näitä tilastoja, kun olen kaksi vuotta opettanut e-kirjoilla. Sitten on näitä tutkimuksia, joihin pääsette linkistä ja sitten kyselyiden tuloksia...
– Joo, tää vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta ei me vielä olla siirtymässä paperista digiin. Onhan tämä sitten tulevaisuudessa...
– Oppimistulokset ovat olleet verrokkiryhmiä selvästi paremmat, samoin tyytyväisyys...
– Kuten sanoin, sitten tulevaisuudessa, kun on sen aika.
– Myös ylioppilaskirjoituksissa tulokset ovat olleet selvästi paremmat eikä kukaan reputtanut.
– Älä nyt jankuta. Saatat olla oikeassa, mutta ehkä sitten tulevaisuudessa.
– Nyt olisi hyvä hetki laajemmalti vaihtaa biologiassa paperikirjat näihin samoihin kuin olen käyttänyt jo kuusi vuotta.
– Jaaha, onko joku muu Jarkon kanssa samaa mieltä...ei ole. Voit siis edelleen käyttää digikirjoja yksinäsi vaan, ja palataan näihin sitten myöhemmin.
– Koska?
– Ehkä sitten tulevaisuudessa, kun on sen aika.

Syntipukki

Syytetään epäoikeudenmukaisesti ihmistä tai ryhmää jostain asiasta tai ongelmasta.

  1. A:ta voidaan syyllistää.
  2. Siksi A:ta voi syyttää X:stä.

Tämä sinileväongelma on taas järkyttävä tänä kesänä. Ottaa päähän, kun ei voi mennä omassa rannassa uimaan. Milloin maanviljelijät lopulta tajuavat olla pilaamatta lannoitteillaan meidän vesistöjä.

Syyllistäminen

Syyllistetään väitteen esittäjä tai vastustaja. Tämä on yksi muunnos ad hominemista.

  1. A esittää väitteen X.
  2. B pitää X:ää tuomittavana ja syyllistää sillä A:n
  3. X on väärin.

– Siis Sauli, mitä sä sanoit?
– Sa...sain potkut eilen.
– Voi Jeesus, miksi sä voinut hoitaa sitä duunia yhtään paremmin? Käsitätkö yhtään, mitä sä mulle teet?
– Mut...
– Sun pitää ottaa itseäs nyt niskasta kiinni. Enhän mä voi nyt minkään luuserin kanssa alkaa olemaan. Ajattele nyt, mitä mun vanhemmatkin ajattelis...

– Tänään tehdäänkin näitä Socrative-kyselyitä...
– Ei kai taas, ne on ihan paskoja!
– Älä sanoi noin Lauri, se loukkaa minua. Minä olen tehnyt näitä koko viikonlopun, joten saatte luvan tehdä niitä.
– Ihan sama vaikka olisit tehnyt niitä koko viikon! Ne on silti surkeita. Niistä ei opi yhtään mitään.
– Älä nyt viitsi Lauri. Mikä teitä oikein vaivaa?
– Ei mikään, itteäs taitaa vaivata!
– Nyt pidetään tauko ja laitan tästä Wilma-merkinnät. Miettikää nyt tosissaan, miltä teidän äidistä tai isästäkin tuntuu, kun joutuvat tommoisia lukemaan melkein joka päivä.
– Huuda vaikka poikas apuun, mut ei ne tehtävät oo yhtään sen parempii!

Syyttäjän virhepäätelmä

Tehdään tilastoista liioittelevia ja irrelevantteja päätelmiä.

– Luitko lehdestä, että Kokoomus ja Keskusta ovat kieltämässä kaikki oikeistolaiset ääriliikkeet, jotta rasistinen väkivallan kierre saadaan päättymään?
– Mitä tarkoitat?
– Etkö tosiaan muista sitä Jyväskylän puukotusta, ja sitten oli se tappo.
– Niinpä. Jos katsotaan näitä pahoinpitelytilastoja, niin niitä väkivallantekoja on kymmeniätuhansia per vuosi. Noihin mainitsemiisi ääriliikkeisiin on kytketty toistakymmentä, ja se on selvästi alle pahoinpitelytuomion saaneiden vasemmistoradikaalien määrän.

Argumentointivirheitä T – Y